Titan Chaser on peli, joka tietää tarkalleen mitä se haluaa olla eikä uhraa mitään houkutellakseen laajempaa yleisöä.
Maailma on surrealistinen, unenomainen tila, jossa on monia hyödyttömiä ja kiehtovia nähtävyyksiä tutkittavana.
Titaanit itsessään ovat harvoja, mutta mieleenpainuvia, ja jokaisessa on sopiva määrä kunnioitusta ja uhkaa.
Titan Chaser on outo, kiillottamaton, sumea, jäinen ja lyhyt. Ja rakastin sen jokaista minuuttia. Se oli ehdottomasti Titan ChaserNintendo Switch eShopin pelottavat ja hieman epämaiset kuvakaappaukset, jotka kiinnittivät huomioni ensimmäisenä. Kaikella on tämä eteerinen laatu – melkein kuin se olisi asetettu uneen. Pelin katsominen ja pelaaminen ovat kaksi hyvin erilaista asiaa, mutta olin helpottunut huomatessani, että se oli melkein juuri sitä, mitä halusin. Toki, se on karkea reunoilla ja siellä on paljon (tarkoitan paljon) huolellista ja ikävää käsittelyä, joka menee niinkin yksinkertaiseen kuin tiellä ajamiseen. Kyllä, navigointi on vaikeaa, jos kartta jätetään matkustajan istuimelle ja kompassi on maassa. Mutta tämä on halpa ja kokeellinen indie-peli, ja rakastan rehellisesti sellaisia outoja, huolellisia juttuja.
Maailma
Kaikki tapahtuu avoimella, mutta suhteellisen pienellä maaseutualueella jossain, mitä luulen maapallon olevan. Tai ehkä se on unta. Vaikea sanoa, mutta paikka on juuri oikean kokoinen. Se on tarpeeksi iso, jotta tutkimus on tyydyttävää, mutta tarpeeksi pieni, jotta eksyminen tai hotellille paluu ei kestä kauan. Ja se on verhottu ilmapiiriin, joka on yhtä aikaa häiritsevä ja rauhoittava.
Poikkeaminen polulta tuntui yleensä sen arvoiselta, koska minun ei tarvinnut kävellä (tai ajaa, jos oli tilaa) kauan ennen kuin löysin jotain. Yleensä se oli hylätty jäänne vuosikymmenten takaa tai maantieteellinen omituisuus, mutta joskus se oli kaunis hehkuva paju tai tyyni majakka. Näissä paikoissa ei todellakaan voi tehdä muuta kuin kuunnella päähenkilön pohdiskelua siitä, ja se sopii minulle hyvin. Arvostan jopa sitä välttämättömän auton työhevosta, jota päähenkilö kutsuu tietysti «Christineksi». Christine ei ole kovin nopea, mutta hän on paljon parempi kuin kävely, ja bonuksena voit kuunnella hyvin rauhallista, mutta myös kammottavaa (eli täydellistä) musiikkia. Hiusten käyttäminen voi olla joillekin järjettömän menetelmällistä, koska sinun on katsottava tiettyjä kohtia tehdäksesi asioita, kuten oven avaamista. Toisaalta minä uppouduin tuohon yksitoikkoisuuteen niin pitkälle, että kaikesta tuli melkein meditatiivista.
Titaanit
Tietysti valtavat olennot, joita sinun on ohjattava ja torjuttava, olisivat minulle kolikon toinen puoli. Miten he eivät voineet? Kuten maailma itse, ne ovat aavemaisia ja kauniita, vaarattomia, mutta myös jännittäviä. Ne eivät satuta sinua, mutta saavat silti sopivan ihmeen ja painovoiman tunteen, mikä jätti minut hieman hermostuneeseen kunnioitukseen. Jokainen Titan on kuin perussarja ratkaistavia pulmia. Sinun on tarkistettava muistiinpanosi nähdäksesi, mitä niille tapahtuu, selvitettävä, kuinka navigoida niiden sijaintiin, ja joskus käytettävä ympäristön osia. «Väärin» tekemisestä ei ole todellisia rangaistuksia, joten sinulla on runsaasti aikaa selvittää asiat. Tai voit vain tuijottaa sitä – sumun peitossa olevan jättiläismäisen humanoidiolennon näkeminen kiemurtelevan maaseudulla on omalla tavallaan majesteettista.
Haluaisin puhua jokaisesta titaanista erikseen, mutta niitä ei ole niin paljon ja se on vaikuttavampaa, jos ei tiedä mitä odottaa. Riittää, kun sanon, vaikka niitä on vain kourallinen, ne kaikki jättivät vaikutuksen. Näiden mahdottomien olentojen näkeminen sumuisten siltojen ympärillä ja lentävän rappeutuneiden junien ympäri sai minut oudolla oloon. Tunsin oloni rentoutuneeksi heidän nähdessäni kaukaisuuteen, huolimatta heidän taustalla olevasta pelottelustaan.
Titan Chaser tuntuu sellaiselta peliltä, jota kaikki muut paitsi minä saattavat pitää tylsinä tai turhalta, ja se on okei. Kaikki eivät halua pelata peliä, joka pakottaa sinut viemään aikaa ja jolla ei ole todellista panosta. Mutta minun kaltaiselleni, jonka täytyy kääriytyä staattisesta televisiosta valmistettua peittoa vastaavaan videopeliin, se on täydellinen. Se on tylsää ja outoa ja turhaa ja juuri sitä mitä tarvitsin.
