layers of the osi model illustrated 818017 e60743df55984455b5fb0830a5ddb5ad

Open Systems Interconnection (OSI) -malli määrittelee verkkokehyksen kerrostettujen protokollien toteuttamiseksi siirtämällä ohjausta tasolta toiselle. Nykyään sitä käytetään pääasiassa opetusvälineenä. Se jakaa käsitteellisesti tietokoneverkkoarkkitehtuurin 7 kerrokseen loogisessa etenemisessä. Alemmat kerrokset käsittelevät sähköisiä signaaleja, binääridatan paloja ja reitittävät nämä tiedot verkkojen välillä. Korkeammat tasot kattavat verkkopyynnöt ja vastaukset, tietojen näyttämisen ja verkkoprotokollat ​​käyttäjän näkökulmasta.

OSI-malli oli alun perin tarkoitettu verkkojärjestelmien rakentamisen vakioarkkitehtuuriksi, ja monet suositut verkkotekniikat heijastavat nykyään OSI:n kerrosrakennetta.

Fyysinen kerros

Kerroksessa 1 OSI-mallin fyysinen kerros on vastuussa digitaalisten databittien lopullisesta siirrosta lähettävän (lähde)laitteen fyysiseltä kerrokselta verkkoviestintävälineiden kautta vastaanottavan (kohde)laitteen fyysiseen kerrokseen.

Kuva fyysisestä kerroksesta, jossa näkyy toistimet, Ethernet-kaapelit ja keskittimet sekä token ring -verkot

Esimerkkejä kerroksen 1 teknologioista ovat Ethernet-kaapelit ja keskittimet. Keskittimet ja muut toistimet ovat myös tavallisia verkkolaitteita, jotka toimivat fyysisellä tasolla, aivan kuten kaapeliliittimet. Fyysisellä kerroksella data lähetetään käyttämällä fyysisen välineen tukemaa signalointityyppiä: sähköjännitteitä, radiotaajuuksia tai infrapuna- tai tavallisen valon pulsseja.

Tietolinkkikerros

Kun dataa haetaan fyysiseltä kerrokselta, datalinkkikerros tarkistaa fyysisten lähetysvirheiden varalta ja pakkaa bittejä tietokehyksiin. Data Link -kerros hallitsee myös fyysisiä osoitejärjestelmiä, kuten Ethernet-verkkojen MAC-osoitteita, jotka ohjaavat verkkolaitteiden pääsyä fyysiseen tietovälineeseen.

Kuva tietolinkkikerroksesta, jossa on kohde- ja lähdeosoite, median pääsynhallinta ja kehyksen alatunniste

Koska tietolinkkikerros on OSI-mallin monimutkaisin kerros, se on usein jaettu kahteen osaan: Median käytön valvonta alikerros ja Looginen linkin ohjaus aluskate.

Verkkokerros

Verkkokerros lisää reitityksen käsitteen datalinkkikerroksen yläpuolelle. Kun data saapuu verkkokerrokseen, kunkin kehyksen lähde- ja kohdeosoite tutkitaan sen määrittämiseksi, onko data saavuttanut lopullisen määränpäänsä. Kun tiedot ovat saavuttaneet lopullisen määränpään, kerros 3 muotoilee tiedot paketeiksi, jotka toimitetaan kuljetuskerrokseen. Muussa tapauksessa verkkokerros päivittää kohdeosoitteen ja työntää kehyksen alemmille kerroksille.

Kuva verkkotasosta

Reitityksen tukemiseksi verkkokerros pitää kirjaa loogisista osoitteista, kuten verkossa olevien laitteiden IP-osoitteista. Verkkokerros hallitsee myös näiden loogisten ja fyysisten osoitteiden välistä kartoitusta. IPv4-verkoissa tämä osoitus suoritetaan Address Resolution Protocol (ARP) -protokollan kautta; IPv6 käyttää NDP (Neighbor Discovery Protocol) -protokollaa.

Kuljetus alhainen

Kuljetuskerros tarjoaa tietoa verkkoyhteyksistä. TCP (Transmission Control Protocol) ja UDP (User Datagram Protocol) ovat yleisimpiä esimerkkejä Transport Layer 4 -verkkoprotokollista. Eri siirtoprotokollat ​​voivat tukea useita valinnaisia ​​ominaisuuksia, mukaan lukien virheenpalautus, vuonhallinta ja uudelleenlähetyksen tuki.

Kuljetuskerroksen kaavio

Istuntokerros

Istuntokerros hallitsee verkkoyhteyksiä aloittavien ja keskeyttävien tapahtumien järjestystä ja kulkua. Kerroksessa 5 se on rakennettu tukemaan monenlaisia ​​yhteyksiä, jotka voidaan luoda dynaamisesti ja ajaa erillisten verkkojen kautta.

Kuva istuntokerroksesta, jossa on joukko valtatiesiltaja

Esityskerros

Esityskerroksella on yksinkertaisin toiminto kaikista OSI-mallin osista. Kerroksessa 6 se hoitaa viestitietojen syntaksikäsittelyn, kuten muotomuunnokset ja salauksen/salauksen purku, joita tarvitaan yllä olevan sovelluskerroksen tukemiseen.

Kuva esitystasosta, joka näyttää elokuvaprojektorilta

Sovelluskerros

Sovelluskerros tarjoaa verkkopalveluita loppukäyttäjien sovelluksille. Verkkopalvelut ovat protokollia, jotka toimivat käyttäjän tietojen kanssa. Esimerkiksi web-selainsovelluksessa HTTP-sovelluskerrosprotokolla pakkaa Web-sivun sisällön lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarvittavat tiedot. Tämä kerros 7 toimittaa dataa esityskerrokseen (ja hakee dataa siitä).

Kuva sovelluskerroksesta kuvana kissasta henkilön tietokoneella

Por Markus