Aivan kuten mobiilisovellus on olemassa mobiililaitteessa, verkkosovellus (tai «verkkosovellus») on mikä tahansa tietokoneohjelma, joka suorittaa tietyn toiminnon käyttämällä verkkoselainta asiakkaana. Sovellus voi olla niinkin yksinkertainen kuin ilmoitustaulu tai yhteydenottolomake verkkosivustolla, tai se voi olla yhtä monimutkainen kuin puhelimeen ladattava tekstinkäsittelyohjelma tai moninpelimobiilipelisovellus.
Mikä on asiakas?
Asiakas-palvelinympäristössä «asiakas» tarkoittaa isäntäohjelmaa, jota henkilö käyttää sovelluksen suorittamiseen. Asiakas-palvelinympäristö on ympäristö, jossa useat tietokoneet jakavat tietoja tietokannasta. Kun palvelin isännöi tietoja, «asiakas» on sovellus, jota käytetään tietojen saamiseksi.
Mitä hyötyä verkkosovellusten käytöstä on?
Verkkosovellus vapauttaa kehittäjän vastuusta rakentaa asiakas tietyntyyppiselle tietokoneelle tai käyttöjärjestelmälle, jotta kuka tahansa voi käyttää sovellusta, jos hänellä on Internet-yhteys. Koska asiakas toimii verkkoselaimella, käyttäjä voi käyttää joko PC:tä tai Macia. He voivat käyttää Internet Exploreria, Chromea tai Firefoxia, vaikka jotkin sovellukset vaativatkin tietyn verkkoselaimen. Verkkosovellukset käyttävät yleensä palvelinpuolen komentosarjan (ASP, PHP jne.) ja asiakaspuolen komentosarjan (HTML, Javascript jne.) yhdistelmää. Asiakaspuolen skripti hoitaa tietojen esittämisen, kun taas palvelinpuolen komentosarja hoitaa kaikki vaikeat asiat, kuten tietojen tallentamisen ja hakemisen.
Kuinka kauan verkkosovelluksia on ollut olemassa?
Verkkosovelluksia on ollut olemassa ennen kuin World Wide Webistä tuli valtavirtaa. Esimerkiksi vuonna 1987 Larry Wall kehitti Perlin, suositun palvelinpuolen komentosarjakielen. Se oli seitsemän vuotta ennen kuin Internet todella alkoi saada suosiota akateemisten ja teknologiapiirien ulkopuolella. Ensimmäiset tavalliset verkkosovellukset olivat suhteellisen yksinkertaisia, mutta 1990-luvun lopulla siirryttiin kohti monimutkaisempia verkkosovelluksia. Nykyään miljoonat amerikkalaiset käyttävät verkkosovelluksia tuloverojen ilmoittamiseen verkossa, verkkopankkitehtävien suorittamiseen, julkaisujen jakamiseen sosiaalisessa mediassa, kommunikointiin ystävien ja perheen kanssa ja paljon muuta.
Miten verkkosovellukset ovat kehittyneet?
Useimmat verkkosovellukset perustuvat asiakas-palvelin-arkkitehtuuriin, jossa asiakas syöttää tietoa ja palvelin tallentaa ja hakee tietoa. Sähköposti on hyvä esimerkki tästä, sillä palvelut, kuten Gmail ja Microsoft Outlook, tarjoavat verkkopohjaisia sähköpostiohjelmia. Yhä enemmän web-sovelluksia on kehitetty käsittelemään toimintoja, jotka eivät normaalisti vaadi palvelinkäyttöä. Esimerkiksi Google Docs on verkkosovellus, joka voi toimia tekstinkäsittelyohjelmana, joka tallentaa tietoja pilveen ja mahdollistaa asiakirjan «latauksen» henkilökohtaiselle kiintolevyllesi. Jos olet käyttänyt verkkoa tarpeeksi kauan, olet nähnyt kuinka edistyneitä verkkosovelluksia on tullut. Suuri osa tästä hienostuneisuudesta johtuu AJAXista, ohjelmointimallista, jolla luodaan entistä reagoivampia verkkosovelluksia. Google Workspace (aiemmin G Suite) ja Microsoft 365 ovat muita esimerkkejä uusimman sukupolven verkkosovelluksista, jotka ottavat käyttöön useita tuottavuussovelluksia ja ryhmittelevät ne yhteen integroitua käyttöä varten. Mobiilisovellukset, jotka muodostavat yhteyden Internetiin (kuten Facebook, Dropbox ja erilaiset pankkisovellukset) ovat myös esimerkkejä siitä, kuinka verkkosovellukset on suunniteltu mobiiliverkon kasvavaan osuuteen globaalissa Internet-liikenteessä.